Lintuperspektiivissä leijailu
huomatessani, että omakin elämä koostuu vain hassuista yhteensattumista ja tarinoiden mystisestä kohtaamisesta alan pitää enemmän arvoa olemassa ololleni. Jo muutenkin olen kiitollinen elämästä ja kaikesta, mutta kun ymmärtää sen kaiken, kuinka pienistä asioista tämä koko ihmeellinen elämäni koostuu, en voi kun hengähtää ja kiittää.
Sanonta, että perhosen siivenisku voi aiheuttaa kaaoksen toisella puolen maailmaa, ei ole tuulesta temmattu. Arkipäiväiset "käännynkö oikealle vai vasemmalle" päätöset voivat muuttaa tulevaisuutta hyvinkin merkittävästi. Minun elämässäni on ollut paljon surkeiden sattumusten sarjoja. Suuremmassa mittakaavassa ajateltuna elämäni on ollut aivan huisin mahtavaa, koskaan ei ole ollut tasapainoista taaperuusta. Elämästäni on voinut muodostua seikkailu, sillä ympärilläni olleet ihmiset ovat aina rakastaneet minua niin kovasti, ettei minun ole tarvinnut oikeasti hakea kenenkään huomiota tai rakkauden osoituksia. Me kaikki olemme loppupeleissä niin paljon samankaltaisia otuksia tunnetasolla, että voimme ymmärtää toisten ratkaisuja ja pelkoja erittäin hyvin, kunhan vain luotamme omaan vaistoomme. Olen rakastunut tähän elämään.
Ymmärrys on kasvua.
<3
VastaaPoista