keskiviikko 31. lokakuuta 2012

haaste? tunnustus? mikälie


Rasaa nakkas tämmöisen kummallisen, mutta mielenkiintoisen haastehässäkän jonka voisinpa vaikka tekaista! :)
 "Kiitä tunnustuksen antajaa.
Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle. 
Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta. 
Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi."
Tunnustuksen laitan eteenpäin näille blogeille:

En nyt keksi kahdeksaa bloggaajaa äkkiseltään, mutta tehköön ken tahtoo :)


Sitten ne kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni:

1. Minun on todella vaikea keskittyä asioihin tai keskusteluihin, sillä varsinkin keskuteluissa lähden viemään asiaa aina päässäni syvemmälle, jolloin vaikutan vain hieman vajaalta jäädessäni miettimään

2. Minusta elämä on niin ihmeellistä että voisin räjähtää atomeiksi ja on siistiä olla ihminen!

 3. Tahdon nähdä aina kaikessa jotain hyvää ja se aiheuttaa paljon vihaisia mielipiteitä, kun sanon esim että ei kouluampuja ollut paha vaan hänellä oli varmasti vaikea elämä josta kaikki juurtui (saattoi tietenkin olla ihan flipannutkin kaveri, mistä sitä tietää)

4. En saa tuotua ulos ihmistä jollainen haluaisin olla tai millainen mielikuva minulla olisi henkilöstä minä.
(en kuitenkaan ole vaipunut epätoivoon vaan yritän tutustua iteeni enemmän ja enemmän ja tuoda sitä ulos)

 5. En pidä tylsistä keskusteluista säästä, työstä, koulusta, velvollisuuksista yms. Tykkään enemmän luoda uusia ajatuksia ja näkökantoja syvällisimpiin asioihin ihmisten kanssa. Olen kokenut tämän varsin mahtavaksi tavaksi elää, sillä toisilta oppii ihan hirveästi itsestä.

 6. En ole hyvä missään, mutta olen hyvä kaikessa. En ole koskaan saanut suunnattua kaikkea tätä energiaa mihinkään yhteen asiaan. Kuitenkin koen olevani hyvä kaikessa mihin oikeasti ryhdyn ja se riittää minulle. 

7. Innostun kaikista asioista x100, mutta usein innostukseni hälvenee nopeasti ja asia jää puolitiehen. Tämä liittyy jokseenkin ylempään asiaan

8. Lempihaaveiluni oli pienempänä, että minut olisi hylätty johonkin metsään syntyessäni ja olisin kasvanut metsässä susien kasvattamana ja juossut eläinten kanssa vapaana sammaleelta toiselle loikkien. Kohtaisin jossain lemppari kalliolla komean miehen ja hän kertoisi minulle ihmisyydestä. Tutustuttaisin hänet eläinystäviini ja saisin tuoda hänelle aivan uuden maailman ja hän minulle. Eläisimme elämämme onnellisena loppuun asti. Miten nää disneyn sadut yleensä päättyy :D

Pakko lisätä tähän vielä kohta 9. Minulla tulee paljon kirotusvireitä näpytellessäni, mutta en aina (varsinkaan jos ei ole mitään virallista) korjata niitä, koska minusta tärkeintä ei ole se kuinka hienosti jokin lause on muotoiltu tai kuinka oikein kirjoitan, vaan sisältö. Virheet eivät koskaan ole nimittäin niin suuria että asian merkitys muuttuisi. Ja joskus kirjoittaessa olen niin "transsissa" että kirjoitan vain kaiken sen ajatusvirran nopeasti, koska se tulee niin syvältä minusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti