Ihmisistä tulee humalassa täysin jälkeenjääneitä apinoita. Lähdin eilen pilkun aikaan kotiin ERITTÄIN loistavista Dancehall reggae partyista (iso kiitos puhtaasta hauskanpidosta! <3) ja ajattelin kävellä kotiin ja bussirahoilla hakisin mäkkäristä vähän pientä naposteltaa matkalle. Tilasin McFeast aterian gluteenittomana (minulla on keliakia) ja jäin odottelemaan valmistusta kassojen viereen. Vielä ei ollut pahin ruuhka ja pystyin seuraamaan ihmisiä oikein mainiosti.Voisin sanoa että kaikki olivat humalassa, jotkut lievemmässä kuin toiset, mutta humalassa kuitenkin. Naiset eivät hymyilleet kauniisti, he istuivat pöydässä, silmät lupsuen ja koittivat saada ranskanperunat osumaan suuhun. Komeat, fiksunkin oloiset nuoret miehet (24-27v.) tulivat sisään kainalossaan selvästi vanhempia humaltuneita naisia, tai sitten todella humaltuneita huonon itsetunnon omaavia tyttöjä (18-22v). Totaalinen valaistuminen ja kiitollisuus siitä, että olin tilanteessa tarkkailijana, enkä eläimenä seuraamassa epätoivoisesti "vaistojani" niinkuin tykätään sanoa. Kysehän ei ole siitä, vaan siitä että kaikki tarvitsevat läheisyyttä ja jos juodaan kaikki itsemme pari kerrosta alemmas, ei enään mitkään normaalit kriteerit päde ihmisessä ja läheisyyden haku on itsekästä.
Tuskimpa nuori komea mies ja about 32-vuotias nainen miehen kotiin päästyään keskustelisivat elämäntoiveistaan ja lempi karkeistaan..
 |
| Jossain vaiheessa taas(!) teksti muuttui sekavaksi, mutta sehän kertoo siitä että kyllä ajatus jaksaa lentää.. Nyt tosiaankin koskee päähän ja kovasti.. Ja toivottavasti en vilustunut eilen kävelymatkalla.. ja toivottavasti minulla on vielä muutama euro sipsiin ja dippiin ja limsaan <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti