maanantai 26. toukokuuta 2014

Me olemme niin puhdasta

Oli lämmin kesä-ilta, passionin meininki liian rajua kun ajatus jumittaa kuuden sekunin viiveellä. Lähden koiran kanssa kävelylle kohti sorsapuistoa. Ensin ajattelin mennä kotiin toiseen suuntaan, mutta jalkani kääntyivät kuin itsestään. Kävelen hetken, näen miten bussipysäkillä makaa nainen, vieresä on paljon ilmisiä, kukaan ei auta. Menen naisen lähelle ja kysyn "mikä hätänä" nainen pyytää apua, niin syvältä sydämestään, etten edes koe elämälläni olevan muuta takoitusta kuin auttaa tuta naista. Saan naisen pystyyn ja alan kysellä häneltä muistikuvia ennen kaatumista. Kun muistikuvat ovat hataria alan miettimään ambulanssin soittoa. Sanon asiasta ääneen ja nainen, sekä mies, joka on tullut paikalle sanovat sen olevan tarpeentonta. Huomaan heidän olevan humalassa ja tunnen kuinka kaukana itsestään nainen on. Mies herättää minussa outoja tuntemuksia ja pidän häntä silmällä tarkkaavaisesti hänen selittäessään, että e ovat menossa ihan lähelle 200m päähän. Katson naista syvälle silmiin ja kysyn että onko hän menossa tmän miehen matkaan ja että onko äskeinen tarin hänellekin ennalta selvä. Nainen liikuttuu minun huolehtivaisuudestani ja sanoo miehen tarinan olevan heidän yhteinen suunnitelmansa. Oloni on rauhallinen, enkä ajattelekaan nousevani vielä.
Mies kysyy josko voisi lähteä saattamaan heitä kotiin. Suostun mielelläni, mutta nainen ei tahdo sitä. Mies suuttuu ja lähtee pois, oloni rauhoittuu entisestään. Juttelemme naisen kanssa ilman minkäänlaisia ennakko-oletuksia toisistamme, päädymme keskustelemaan elämäntarkoituksesta. Kerron naiselle, että olen kaavaillut sen olevan rakkaus. Ainut puhdas kokemus jonka olen voinut saavuttaa, ainut minkä tiedän olevan totta on rakkaus ja se on ihmisen syvin olemus. Nainen liikuttuu, niin minäkin. Yhtäkkiä koko maailma pysähtyy. Koen ykseyden naisen kanssa, koemme kumpikin rakkauden ja fiilistellessäni tätä, nainen riemuitsee kyynel silmäkulmassaan "minä tunnen sen, minä tunnen sen! Tämä on niin kaunista!" KAtsahdan naiseen. Hänen ryppyiset kasvot ja likaa nähneet silmät eivät ole enään kokemusten raiskaama ilmentymä, vain iloa, puhtautta ja rakkautta ilmentävä muoto. Energiamme yhdessä hohtaa voimakkaana ja tartun naista kädestä. Tuon ikuisuus kokemuksen jälkeen alamme purkaa tapahtunutta. Halaan ja kosketan häntä. Tunnen kuinka hän ei ole tottunut tuntemattoman kosketteluun ja on siitä hieman varuillaan, mutta äskeisen kokemuksen jälkeen hän antautuu sille ja tunnen kuinka kosketan pientä tyttöä, joka on aina halunnut kokea juui tämän. Nainen kysyy mistä minä tulin ja että olenko edes todellinen. Vastaan, että minusta vain tuntui että minun pitäisi tulla tähän suuntan ja kun näin hänet maassa, maailmassan ei ollut enään mitään muuta. Tulemme ilman sanoja kumpikin siihen tulokseen, että kaikella on tarkoitus.
Hän sanoo minun muistuttaneen häntä jostain kauan kauan sitten unohtamastaan, antoi miu kokea jotain unholaan jäänyttä ja vieläpä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsi. (maailmankaikkeuden energiat on sillä mallilla että jokanen tarvitsee muistutusta todellisesta luonnostamme).
Nainen kertoo rakkaudesta kauniisti, hän kertoo kuinka antamalla jokainen saa ja jatkan hänen tarinaansa käyttämällä bertauskuvaa, ylitsepursuava graalinmalja ja sitten me olevaiset kylvemme siinä ylitsepursunneessa rakkaudessa pyyteettömästi. Tulee hetkeksi hijaista, jostain tulee päähäni todella voimakas ajatus siitä ,kuinka hieno meidän kohtaamisemme kaiken kaikkiaan oli. Sanon en pelottomasti ääneen ja siinä samassa nainen hyppää ilmaan hämmästyksestä. Hän kertoo juuri ajatelleensa samaa, juuri ennenkuin sanoin sanat ääneen ja vieläpä juurikin samoilla sanoilla. Hämmennyn todella hetkeksi, kelaan asiaa ja totean sen olevan telepatiaa, jonka rakkauden yhdentäneet ihmiset voivat kokea . Nainen katsoo minua niinuin minua ei olisi olemassa. Tulee taas hiljaista ja kysyn häneltä hänen lapsuudestaan. Juttelemme vielä hetken maailmasta ja kaikesta, sitten poistuin paikalta ja ninen kertoi pääsevänsä itse kotiin. Tivotin hänelle rakkautta ja siunausta. Hän kertoi tämän tapahtuman olleen erittäin tärkeä ja minun jäävän hänen sydämeensä lopun ajaksi. Kehotin kiltisti häntä jättämään sen rakkauden ja kokemuksen sydämeen, sillä mnä olentona olisin aivan toissijainen siellä, mutten hiillostanut liikaa vanhaa ihmistä. Lähdin pois ja maailmani muuttui. Tiesin että rakkaus on totuus. ja NYT kun kirjoitan tätä, vaihui musiikiksi

The 11.11 Frequencies of Oneness 

katsoin kelloa

se oli 11:11

 Kiitos ja rakkaus. 

 

1 kommentti:

  1. Voi Laura miten upean tapahtuman jaoit meidän kanssa! Uskomaton kaikkeus, elämme ihmeellistä muutoksen aikaa, jolloin yksi kerrallaan avaa sydämensä ja havahtuu siihen mikä on tämän elämäntarkoitus, mikä on kaiken olevan syvin olemus. "Sitähän se kaikki on, rakkautta, rakkautta vaan."

    VastaaPoista