lauantai 22. syyskuuta 2012

Yksin täytyy jokaisen polku mennä pimeään, jotta pystyy elämään.

Ihminen on luotu rakastamaan. Luoja on suonut sen meille. Miksi sitä niin kovin väärin käytetään? Miksi kuulen kaduilla itkuisia ihmisiä, jotka kysyvät miksei kukaan rakasta heitä, mistä he löytäisivät rakkautta.
Kuinka voi olla mahdollista, että he eivät ymmärrä rakkauden olevan heissä itsessään. Ei sitä voi kukaan toiselle antaa niinkuin karkkipussia "tässä ole hyvä ota vähän rakkautta", se energia vain on meissä ja toisen voi antaa koskettaa omaa energiaa.

Koitappas sitten vielä löytää joku, jonka kanssa voit jakaa kaiken päästäsi ja sydämestäsi.
Siihen soppaan vielä palava intohimo.
Ei ole helppoa enään näillä eväillä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti