Perjantai päivä edessä ja silmät on turvonneet niin paljon että en jaksa kantaa silmäluomia mukana.
Keitin tuossa maailman paskimmat kahvit ja odotan vain, että pääsen kouluun ja kello on kymmenen ja voin mennä hakemaan perinteisen kahvin ja tuplan! Aamu alkaa suklaalla ja kohta olen pallokala...
Illaksi vielä töihin tuuraamaan sairastuneita yksilöitä, huhhuh.. tämä päivä ei tule menemään putkeen :D
Tosiaankin tässä vähän perjantaille tekemistä
Olen niin kyllästynyt syksyyn. En ole edes kerennyt nauttia kaikista kauniista väreistä ja tuoksuista kun on vaan puhtaasti vituttanut. Täytynee saada tähän muutos, ehkä se tapahtuu sillä hetkellä kun ensimmäinen lumihiutale koskettaa nenänpäätäni, ehkä jouluna..tai sittenkun täytyän 21, jolla ei ole mitään merkitystä.
Lainasin eilen kirjastosta Mary Andersonin kirjan Kädestä Katsominen. Todella hyvä kirja, jokseenkin aika pelottavaa lukea ja tutkia, koska alkaa kokoajan tuntua enemmän siltä ja siltä että meissä on se tieto. Kyse ei nyt ole siitä että opettelisin "ennustamaan" eieiei. Tuntiessani käsityypit yms pystyn helpommin lukemaan ihmistä ja sen tarkoitusperiä. Tätä tarvitsee elämässä paljonkin, eikä ole väärin muodostaa ihmisistä mielipiteitä, ennenkuin tutustuu heihin, suomalaiset/ pohjoismaalaiset lokeroivat kanssaihmisiä työn ja koulutuksen perusteella.. minä en halua tähän lähteä mukaan, kaikille tulee antaa mahdollisuus olla ystäväsi, oli se sitten haudankaivaja tai valtion virkamies.
Poikkesin hieman aiheesta.. hitto! En taida enään jaksaa palata tuonne ja kiirekin olisi olen tässä yökamppeet päällä ja kyyti tulee 15min päästä.. jeeeeeeeeee....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti